torstai, 15. marraskuu 2007

Ahh, testituloksia...

Minä olen/minulla on...

... masentunut
... huono itsetunto
... surkea ystävänä
... huono kuuntelija
... en tiedä mitä elämältä haluan
... identiteettikriisi
... itsetuhoinen
... mahdollisesti persoonallisuushäiriöinen
... psykopaatti

Piristi päivää kummasti! :-D

torstai, 15. marraskuu 2007

Sairas uni

Piti ihan kirjoittaa ylös tää viime yön uni, sen verran hurja oli.

Ensin hengasin kotona dataamassa, mese oli päällä. Oopee tuli juttelemaan mulle jtn syntyjä syviä, mutta mä en voinut kirjoittaa vastausta. Yritin kovasti, mutta näppäimet ei totellu. Kaikista selvistä sanoista muodostui jtn ihan omaa... ("Moi" -> "Tapa", "Mitä kuuluu?" -> "Painu helvettiin", yms.)
Yht'äkkiä mä olin jossain ihme leiritulen äärellä. Ja voitte vaan kuvitella, ketkä siellä oli paistamassa vaahtokarkkeja! Toshiya, Kyo, Shinya, Ruki ja Reita. :-D
Totchilla oli akustinen kitara, jota se näpytteli ja Kyo laulo Riki Sorsan "Haaveissa vainko oot mun"-biisiä. Shinya ahmi innoissaan vaahtokarkkeja, Ruki ja Reita touhusivat jtn omaa (arvatkaa vaan mitä, sairasta..).
Mä vaan yllättäen pölähdin keskelle nuotiota konekiväärin kanssa ja ammuin ensin Rukin ja Reitan, sen jälkeen mottasin Kyota keskelle naamaa ja kidnappasin Totchin ja Shinyan. Ihme kyllä, tyypit ei yhtään laittaneet vastaan, vaan lähtivät mun mukana juoksemaan, tosin Totchi näpytteli vieläkin kitaraa..
Konekivääri muuttui pesismailaksi ja me mentiin jonnekin ihan outoon kaupunkiin, jossa oli mutantti-Japanilaisia. Ne oli selviä japanilaisia, mutta niillä oli hännät, neonvärinen karvoitus ja punaiset silmät. Ensin hakkasin pesäpallomailalla pari ja ne muuttuivat viemärinkansiksi...
Sitten kuuluu raju karjaisu ja taivaalta sataa tuhansittain opossumeita konekiväärien kanssa. o____o Ja arvatkaa kuka tuli opossumilauman mukana. KAORU! Taustalla alkoi soimaan Mission impossiblen tunnari ja me lähdettiin juoksemaan ihan sairasta vauhtia jonnekin ostoskeskukseen.
Ostoskeskus oli täynnä saunoja. Siellä oli alastomia suomalaisia miehiä, melkein kaikilla oli kaljamahat. Oli ihan sairaan kuuma... Sitten mä aloin vaan kirkumaan "Meiän täytyy pelastaa Uruha" tai jotain sen suuntaista. Ja pian me istuttiin sellasissa Child Preyssä olleissa jännissä aluksissa, joissa oli avaruuspukuihin pukeutuneet sammakot kuskeina.
Ja siihen uni loppuikin... Olisin halunnu tietää mitä lopussa tapahtuu, mut äiti tuli herättämään, kun vaihdettiin mun huoneen sohva toiseen sohvaan.
Seuraavassa unessa mun pitää kysyä Kaorulta, miksi se tunkee mun jokaiseen uneen aina konekiväärin ja pesukarhujen kera... Ei meinaan ollu ensimmäinen kerta. 8D

Mä luin wikipediasta taas unihalvauksista. Mä oon sen verran mystiikka-uskoinen tyyppi, että uskon kohta varmaan kummituksiinkin. Jos mulle tapahtuis tommonen unihalvaus (+ pahan kosketus), en pystyis varmaan elämään sen jälkeen normaalisti. Kuulostaa meinaan kammottavalta.
Mutta sellanen lucid-uni olis aika siisti. Varmaan pomppisin jossain kukkakedolla tikkareiden seassa ja jahtaisin perhosia. Ja mulle kasvais siivet ja hilluisin alasti keskellä värikkäiden my little ponyjen laidunta. Ahh, oikea unelmauni. <3


tiistai, 13. marraskuu 2007

biisianalyysejä ála monnis & sairas mielikuvitus II

Jatkoa edelliseen kirjoitukseen...

Dir en grey - The Pledge
"This is my pledge to you
I cannot live successfully yet
But I think I can change
Even if tomorrow lets me live
The days will not change
It will not end
If my full blown heart blooms again
Then answer me "

Edessä on meri. Merellä tuulee. Aallot lyövät rannalla oleviin kiviin ja kastelevat rannalla olevan miehen. Mies on sairas.. hänellä on syöpä. Mies tietää kuolevansa pian ja siksi hän haluaa nähdä jotain lumoavan kaunista. Mies odottaa auringonlaskua kärsimättömänä. Hän haluaa nähdä sen loisteen ja kuulla merituulen puhaltavan kaiken pahan pois...
Mies riisuu sandaalit pois jalastaan ja kastaa jalkansa veteen. Hän ottaa ensimmäisen askeleen viileässä vedessä. Veden pinta särkyy, mies ei näe enää omaa kuvaansa. Hän tuntee olevansa nuori jälleen. Askel askeleelta vedenpinta nousee, mutta mies ei pelkää. Hän jatkaa kävelyä, kunnes aurinko laskee. On niin kaunista... Mies unohtuu katselemaan auringonlaskua, eikä huomaa lähestyvää aaltoa. Aalto iskee mieheen kovalla voimalla ja sinkoaa tämän kivikkoon. Kaikkialla on verta, mutta ei enää kauaa. Meri peittää kaiken, minkä on tehnytkin.

Dir en grey - 24ko Cylinder
"Time will end, time will change, like the flow of time with you, me, and now
Time will stop, until the end, lets say good night with a kiss to a love with no fire
Dream has dried up and changed into sand, will my dream bloom again?
I can not remember when I said goodbye, can your voice be reached to me, but..."

Rakastunut pariskunta matkaa mökilleen (?) autolla. Nainen on raskaana, mutta hän ei halua pitää lasta. Mies haluaa lapsen, mutta on mustasukkainen vaimostaan. Mies on väkivaltainen, hän hakkaa usein vaimoaan. Mutta viimeiset 8 kuukautta nainen on saanut olla rauhassa, koska hän kantaa rakastamansa miehen lasta.
Viimein he saapuvat perille. Mökki on kaunis, se sijaitsee aivan meren rannalla. Nainen kävelee hitain askelin rantahiekalla kohti laituria. Nainen on kaunis. Hänen tummanruskeat ja luonnonlainehtivat hiuksensa roikkuvat vapaana, tuuli juoksuttaa suortuvia ja saa naisen näyttämään paljon nuoremmalta, kuin hän on.
Mies menee sisälle mökkiin viemään tavaroita. Mitään hän ei kuitenkaan saa aikaiseksi, koska hän korkkaa ensimmäisen oluensa ja avaa television.
Nainen seisahtuu hetkeksi, koska hän tuntee vauvan potkivan mahassaan. Hän vihaa lastaan jo nyt, hän ei halua sitä. Nainen kiipeää laiturille ja vaivalloisesti hän istahtaa reunalle ja uittaa sirot jalkansa peilikirkkaaseen veteen. On kaunis päivä, ei pilvenhattaraakaan lähettyvillä. Naisen pitäisi olla onnellinen, mutta hän ei ole. Moneen vuoteen hän ei ole ollut onnellinen.
Nainen huomaa viipyneensä poissa liian kauan ja pahinta peläten hän palaa takaisin mökkiin. Nainen oli oikeassa pelkojensa kanssa, mies oli juonut taas yhden oluen liikaa. Mies nousee hoippuen laiskanlinnastaan ja alkoholilta haisten hän vaappuu naisen luo. Hän tarttuu kiinni naisen ranteeseen ja vääntää sitä. Nainen ei huuda, hän ei itke, hän ei tunne mitään.
Mies tarttuu käsillään kiinni naisen kurkkuun samalla kuristaen häntä. Nainen ei pyristele vastaan, hän on kokenut tämän jo useasti. Mies läimäyttää naista kasvoille ja kaataa hänet nurkkaan. Mies ottaa jääkaapista uuden oluen ja istahtaa takaisin laiskanlinnaansa.
Nainen katsoo itkuisin silmin miestään ja vaivalloisesti hän nousee seisomaan. Kuitenkin kokemus oli hänelle liian raskas, lapsivesi valahtaa lattialle. Nainen miltei pyörtyy pelosta ja kaatuu taaksepäin. Hän ottaa tukea pöydänreunasta, mutta se ei kestä. Mies havahtuu hurjaan rytinään ja nousee vakiopaikaltaan. Hän karjuu naama punaisena vaimolleen, mutta pian hän tajuaa mitä on tapahtumassa.
Nainen kuiskaa miehelle pelkäävänsä, mutta mies läimäyttää häntä jälleen kerran kasvoille. Nainen kokee kovia tuskia, mutta mies ei välitä. Hän levittää vaimonsa jalat levälleen ja odottaa vauvan syntymää.
Pian supistukset alkavat ja synnytys käynnistyy. Nainen on paniikissa ja huutaa tuskissaan. Mies raivostuu tälle ja teippaa naisen suun kiinni. Nainen ei saa kunnolla happea ja alkaa tärisemään. Mies karjuu, mutta nainen ei voi asialle mitään.
Mies lähtee pois huoneesta ja jättää naisen yksin. Noin tunnin kuluttua mies palaa takaisin - hänellä on haulikko mukanaan. Hän tähtää naisen päähän ja ampuu. Nainen kituu hetken, mutta lakkaa pian hengittämästä. Mies kaivaa taskustaan puukon esiin ja avaa naisen vatsan. Väkivaltaisesti hän repii vauvan pois naisen vatsasta... hän huutaa riemusta. Hän pitää vauvaa sylissään ja itkee ilosta.
Hetkeksi mies kääntää selkänsä naiselle ja syleilee lastaan. Kuuluu laukaus ja toinenkin, mies kaatuu maahan lapsi mukanaan. Nainen nauraa hetken karmivasti, mutta pian kaikki kolme lakkaavat hengittämästä... Vain tuuli ulvoo ulkona, on alkanut sataa.

Dir en grey - Embryo
"
Mother's neck is squeezed as she hangs from the ceiling
Bye Bye Mother
I am speechless as the sorrow sinks in
The flowers die away I am alone
Without a Face Voice trembles
Without a Face Voice vibrates
Rape me father, I am now yours
But you know mother is looking down on us
My Sweet Mother
Please smile, Mother you grin so wide your mouth is about to rip
Deadly Sweet Mother
In anger I wait for you and I hold it in as I am being raped"

On talvi, taivas on harmaansininen. Sataa hiljalleen isoja lumihiutaleita. Metsän syvyyksistä kuuluu laulua. Kuvaan ilmestyy perhe - isä, äiti ja tytär. Äiti muuttuu silmänräpäyksessä haamuksi... Lumen pinta täyttyy verellä ja isä nauraa hullua nauruaan. Tytär katsoo isäänsä itkien. Isä tarttuu hellästi tytärtään olkapäästä ja painaa hänet lähelleen. Sitten isä raiskaa tytön. Tyttö on aivan hiljaa ja itkee.
Isä jättää tytön makaamaan alastomana lumeen. Lunta sataa yhä kovemmin, tyttö hytisee kylmästä. Kuunvalo sokaisee tytön silmät, hän ei näe mitään. Tyttö tuntee lämpimän kosketuksen vyötäröllään. Äiti pelastaa hänet.


tiistai, 13. marraskuu 2007

biisianalyysejä ála monnis & sairas mielikuvitus

Jos olo on stressaava, mutta ei ole muuta tekemistä, tätä kannattaa koittaa. Eli siis avaat soittolistasi ja laitat jonkin kappaleen soimaan. Sitten etsit kys. kappaleen sanat netistä ja luet ne läpi. Biisiä kuunnellessa kirjoitat mietteitäsi (kuviot, värit, tapahtumat, äänet, tunteet) ylös. Rauhoittaa mieltä takuuvarmasti!
(psst. suurin osa allaolevan bändin biiseistä on japaniksi, mutta laitan lainauksia englanniksi analyyseihin)

Dir en grey - Conceived sorrow

"
The gloomy morning has already died
It's going far away unable to reach
I want to fall asleep in the innocent gentleness with the tears
I hated myself for not being able to forgive the tears the lies and the love
But I can't go back"

Mahtavaupea kappale, ehdottomasti ykkönen Dirujen uusimmalta levyltä. Tulee hirmusesti muistoja mieleen, varsinkin Tavastian keikka.
Ensimmäisenä mielikuvana tuli musta tausta. Siis metsän tapainen, kuitenkin ihan mustana. Ja puut piirtyvät harmaana taustalle. Kertosäkeen alkaessa keskelle mustaa aukeaa ilmestyy harmaa peura.. Sen perässä tulee pieni vasa, jota on ammuttu jalkaan. Taivaalla näkyy puolikuu, joka on lähes kullanvärinen, siitä lähtee pitkiä säteitä. Aivan lopussa biisiä alkaa tihuttamaan vettä ja ukkostamaan. Ja viimeisen soinnun kohdalla peurat juoksevat metsän syleilyyn ja kuuluu laukaus.

Dir en grey - Grief
"
I say destroy, fuck off
Why... I live without feeling the truth
I do not even know where love is"

Livenä ehdottomasti Dirujen paras veto. Heti ensimmäisten sävelten alussa tekisi mieli alkaa karjumaan ja moshaamaan. Kertosäkeessä ehkä tota "fuck you"-juttua on jonkun mielestä liikaa, mutta itse tykkään!
Mielikuvia? Ehdottomasti harmaa väri. Keskellä taustaa pyörii valko-musta "hypnoosirinkula". Kyo tanssii yläosattomissa ja karjuu mikkiin. Noin 02:48 kohdalla maassa alkaa menemään valkoisia viivoja, liikkuvat liian nopeasti katsottavaksi.

Dir en grey - Ryoujoku no ame
"
Burning from the inside
Crying with pain
You cannot save it
My tenderness that was lost to the tears of passion
The love that was given here when I was born
The reason for my lost heart
Was from my weakness right...?"

Haha, ensimmäisenä mieleen tulee Kyo tulipunaisissa lyhyissä hiuksissa ja punaisissa piilareissa heilumassa lavalla. Lavan tausta on kermanvärinen. 02:18 kohdalla lavan pohja täyttyy verellä. 02:48 lavalle kiipeää kolme mäyrää, joiden tassunjäljet jäävät veriseen lattiaan. Taivas muuttuu punaiseksi ja kuussa on monta reikää, joista vuotaa verta. Kyo heittää paidan pois päältään ja ojentaa kätensä kohti kuuta. Kuusta vuotaa verta Kyon käsille ja yht'äkkiä taustalta alkaa kuulumaan selkäpiitä karmivaa naurua. Lopuksi Kyo huutaa ja lyyhistyy lavalle.

Dir en grey - Itoshisa ha fuhai ni tsuki
"
The good old days are so dear
The ashes are like flower petals that rise up to the sky
Say good bye as we torch the fire to the victims stacked up
The ashes are like flower petals that up to the sky"

Hömhöm, pari kertaa liikaa Ullania katsoneena ensimmäisenä mieleen tuli tottakai makkaramolo ja "Ullani hiihdä, hiihdä", mutta huspois ne mielestä.
Kuvassa on äiti ja lapsi. Äidillä on punainen kimono ja mustat hiukset käärittynä nutturalle. Lapsi on äidin sylissä käärittynä valkoiseen huopaan. Lapsi huutaa kivusta, sillä on sydänvika. Paikalle tulee mustapukuinen mies mustissa aurinkolaseissaan (Men in Black-tyyliin). Mies kaappaa lapsen äidiltä ja lähtee juoksemaan pois. Nainen polvistuu maahan ja itkee. Mustapukuinen mies ajaa keskellä maissipeltoa isolla mustalla autolla vauvan ollessa peräkontissa pakattuna mustaan kassiin. Vauva pelkää ja itkee.
Mies pysähtyy kysymään reittiä maanviljelijältä, mutta maanviljelijä iskee mieheltä pään irti viikatteella. Maanviljelijä kuulee lapsen itkun ja ottaa kassin peräkontista. Hän ei kuitenkaan katso sisälle kassiin, vaan heittää sen nuotioon.

Dir en grey - Dead tree
"
Point your finger Goodbye
I feel love on my forhead at gun point
Even the child with the red coat swallows her tears as she faces reality"

On kesä, mutta taivas on pimeä. Kuvaan hiipii nuori (10-12v) tyttö, joka kantaa vettä painavassa maitotonkassa. Hän pelkää, koska vanha mies (ilmeisesti hänen pomonsa, tyttö on orja) on kieltänyt tyttöä kastelemasta vanhaa, kuolevaa puuta. Vanhan miehen mielestä puu on kirottu, mutta nuori tyttö ei usko häntä. Joka yö, uskollisesti päivästä toiseen, tyttö on kantanut vettä kuolevalle puulle.
Ilokseen tyttö huomaa, että puun pitkissä ja kuivuneissa oksissa roikkuu yksi lehti. Tyttö katsoo lehteä rakastaen, mutta pelästyy siinä olevaa matoa. Perääntyessään tyttö kompastuu puunjuureen ja kaatuu selälleen iskien päänsä kiveen. Tyttö kuolee hetkessä.
Pian koitti aamu ja vanha mies lähti etsimään tyttöä. Hän löytää tytön kuristuneena puun oksaan. Mies on katkera ja päättää polttaa puun. Hän valelee sen bensalla ja yrittää sytyttää sen tuleen. Mutta puu ei syty palamaan.

Dir en grey - Kodou
"
The sadness on the face will probably be gone tomorrow
When did my eyes become dead?
What is waiting for me tomorrow as I sing and live without meaning?
Alone in my room as my heartbeat screams
Don't kid yourself and don't fool yourself
Kill the voice Close your eyes Drown in the darkness Roam around
I won't depend on anyone anymore
Kill the voice Close your eyes Drown in the darkness Roam around
I keep inside me your keen voice...
All in darkness"

Alltime ehdoton suosikki Diruilta! Liittyy paljon muistoja, sun muita juttuja... Kiva kappale, kun kuuntelee tätä syksyllä, kun on pimeää, ulkona on viileää ja sataa vettä.
On syksy ja pimeää. Katulamput ovat ainoana valona, kaikkien talojen ikkunat ovat pimeinä. Koivujen reunustamalla kujalla kävelee tyttö, jonka sydän on särkynyt. Tytön silmistä valuu harmaita kyyneleitä. Tyttö on pettynyt ja miettii itsemurhaa.
Sataa vettä... Tyttö avaa sateenvarjon, mutta se ei suojaa. Vesipisarat tunkevat sateenvarjon läpi ja tyttö tärisee kylmästä. Pian tuulenpuuska tarttuu sateenvarjoon ja vetää tytön mukanaan liitämään taivaalle. Tyttö haluaa päästää irti sateenvarjosta, mutta ei pysty siihen. Hän tajuaa haluavansa elää. Hän on löytänyt tarkoituksen elämälleen. Vastaus on ollut hänen silmiensä edessän koko elämänsä ajan.

keskiviikko, 7. marraskuu 2007

The world is full of psychoes

Tää Jokelan koulun juttu on ihan sekopäinen. Kuulin siitä eilen, kun surffailin iltalehden sivuilla. Ensimmäiset ajatukset olivat "Jaa kappas, joku on taas pimahtanut".
Ei, mua ei itkettänyt pätkääkään. Miksi mä itkisin joidenkin tuntemattomien puolesta, kun tälläkin hetkelle tuhansia ihmisiä kuolee nälkään, sairauksiin, yms. Jos itkisin jokaista maailmassa sattunutta kuolemaa, en nousisi peiton alta seuraavana aamuna. Enemmän mua liikuttaa kasvihuoneilmiö. Ehkä oon vaan itsekäs ja kylmä paska, mutta toi juttu ei raavituta mun omaa persettä lainkaan.

Sitten nää kiertoviestit! Ei ne auta ketään, korkeintaan puhelinoperaattoreita. Mitä hyötyä siitä on, vaikka viettäisin hetken hiljaisuuden ja sytyttäisin kynttilän _tuntemattomien_ ihmisten muistoksi? En mä ainakaan halua, että mua muistetaan tuolla tavoin, sitten kun kuolen.

Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa, mutta voi saada liikkeelle jotain suurta. Tämän tapauksen innoittamana näitä 'psykoja' ilmestyy lisää. Kohta kaikki pelkäävät kouluun menoa. Suomi goes to USA.
Auvinen on teollaan herättänyt huomiota ja saanut ihmiset ajattelemaan asioita, kuten halusikin. En vieläkään ymmärrä täysin hänen motiiviaan, mutta oikein se ei ole.

Jos minä haluaisin muuttaa maailmaa, en lähtisi siihen yksin. Enkä lähtisi ollenkaan. Jos tämä maailma ei ole tarpeeksi hyvä  elettäväksi - ranteet auki tai kuula kalloon. That's it.

Ei ole järkeä elää, jos ei osaa pelätä. Mutta jos pelkää liikaa, se ei ole hyvä. Ihan hyvin voin tulla oman isäni ampumaksi tai joku voi puukottaa mut tossa meidän etupihalla. Elämä on vaarallista, mutta on vain uskallettava elää.

t. kylmä paska, joka ei kykene tuntemaan empatiaa ketään kohtaan


1045431.jpg

En ole ikiunessa, en ole poissa
Olen tuhat tuulta puistikoissa
Olen valonvälke aallokossa
Olen timantti hankien loistossa
En ole jättänyt teitä
En ole vaiti
Olen lintujen laulu taivaalla
Olen kuiskaus viljapellolla
Olen henkäys rakkaani poskella
On elämä meri ja suuret sen aavat,
toisistaan tukea ystävät saavat
En ole ikiunessa,
en ole poissa
Kuljen mukanasi karikoissa

R.I.P. PETRI (1988-2006), hyvä ystävä
R.I.P. MUSTI (1992-2006), rakas koiraystäväme